sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Äiti on aina lukenut paljon

Oma lukuharrastus ja kiinnostus kirjallisuuteen heräsi lapsena, jolloin pitkälti äidin vanavedessä opin pitämään tarinoista. Rakastin erityisesti Pekka Töpöhäntiä (ensin kuvakirjoja ja sitten niitä ihan tekstikirjoja) ja Neiti Etsiviä (Siniparran huone oli jännin, koska siinä oli huumeita ja noitia), mutta luin myös ihan hirveän paljon kaikkea muuta. Aloin vasta juuri äsken kirjata lukemisiani ylös, ja nyt ihan harmittaa, etten ole koskaan aiemmin tajunnut pitää minkäänlaista lukupäiväkirjaa. Olisi kivaa muistaa kaikki lapsena ja nuorena luetut kirjat.

Lukeminen oli yksi parhaista tavoista viettää vapaa-aikaa aina tuonne jonnekin 20-vuotiaaksi saakka. Sitten tuli stoppi, täyspysähdys, todellinen jumi. En lukenut mitään enkä kirjoittanut mitään, koska keskittymiskykyä ei käytännössä ollut lainkaan. Se oli kurjaa aikaa, ja lukemattomuus ahdisti ihan oikeasti. Noin vuosi-puolitoista sitten aloin jälleen varovaisesti availla kirjoja ja nyt lukuinnostus on taas voimissaan. Muutamia kirjoja sain luettua myös lukutauon aikana, mutta ei niitä montaa ole. Kathryn Stockettin Piiat ja Chris Cleaven Little Been tarina ovat jääneet niistä parhaiten mieleen.


Kirjastot ovat mulle paikkoja, joihin on hyvä mennä, jos pitää rauhoittua/piristyä/ladata akkuja. Tavallaan haluaisin ihan kamalasti olla töissä kirjastossa, mutta ehkä se voisi pilata sen tietynlaisen taikavaikutuksen, joka niillä nyt muhun on. Oon jotenkin addiktoitunut kirjojen lainaamiseen.

Mitä luimme kerran -blogissa oli juuri juttua kirjabloggaamisesta. Postauksessa oli monta osuvaa pointtia siitä, miksi kirjabloggaaminen ja kirjablogit ovat niin todella jees. Omatkin suosikkiblogit löytyvät tällä hetkellä ihan ehdottomasti kirjablogien joukosta, ja seuraan myös muutamaa kirja-aiheista youtube-kanavaa. Toivottavasti booktubettaminen yleistyy myös täällä Suomessa, koska nythän sellaisia kanavia ei juuri ole. Jos en kammoaisi kameran edessä olemista niin paljon, voisin ehkä alkaa hommaan itse. Kuuntelen joitain kirjapodcastejakin, joista erityisesti Sivumennen on super.



















En halua tätä omaa blogia lokeroida kirjablogiksi, koska on kiva kirjoittaa muustakin. Mutta todennäköisesti täälläkin tulee olemaan usein juttuja kirjoista, "arvosteluja" ja ihan vaan ympäripyöreää fiilistelyä. Tai ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, koska kirjat ja lukeminen rohmuavat tosi ison osan vapaa-ajasta. Ja kirjoista juttelu on vaan tosi kivaa! Oi kunpa tännekin saisi pientä keskustelua aikaan edes silloin tällöin.



Kuvituksena muutamia (todella) sattumanvaraisesti valittuja lempikirjojani. 

Moikka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti