Perustin ensimmäisen blogini kesällä 2008, jolloin bloggaaminen oli mahtavan kotikutoista ja jännää. Silloin otettiin sössölaatuisia pokkarikuvia sössölaatuisista päivän asuista ja kirjoitettiin kaikki ajatukset auki. Myönnän, minuun on iskenyt ärsyttävä nostalgiahaikeus. Buhuu.
"Buhuu" on myös se, että sittemmin lähes kaikki suuresti rakastamani blogit ovat joko loppuneet tai niiden tyyli on muuttunut niin, etten saa niistä enää kunnolla tarttumapintaa. Kaikista kamalinta on, jos kirjoittaja päättää poistaa koko blogin, jolloin edes niitä vanhoja kirjoituksia ei pääse enää lukemaan. Olen nähkääs juuri se nyyperö, joka voi lukea samoja tekstejä yhä uudelleen ja uudelleen. Muutamasta tällaisesta tapauksesta näyttää tulleen ilmeisen pysyvä ja kipeä tyhjiö rintaani. Sattuu.
Syy, miksi päätin juuri nyt perustaa tämän blogin, oli juuri sen saman nostalgisen ikävöinnin tulosta. Kaipaan blogeja, jotka eivät ehkä näytä kovin hienoilta, mutta ovat kivoja lukea. Ja "kivalla" en tarkoita "hyvänmielen lifestyle". En tosin myöskään pahanmielen. Eäh, haluan vain alkaa kirjoittaa sellaisia juttuja, joiden lukemisesta itse nauttisin.
Toinen, ehkä vielä tärkeämpi, syy on se, että selaillessani vanhaa blogiani läpi, huomasin monien asioiden jo unohtuneen näiden vuosien aikana. Elämässä kuitenkin tapahtuu koko ajan pieniä asioita, joita voi olla kiva miettiä ja muistella myöhemmin. Ja mä en muista, ellen kirjoita niitä ylös.
Tämän hetken tunne on se, että tulen kirjoittamaan ainakin kirjoista, musiikista, maailman menosta ja kaiken kaikkiaan päivieni kulusta. Olkoon tämä se päiväkirja, jota en koskaan aiemmin ole jaksanut juuri viikkoa kauemmin pitää.
Moikka!
"One day i will find the right words,
and they will be simple."
Jack Kerouac
and they will be simple."
Jack Kerouac
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti